Kahvilat kaupunkikulttuuria luomassa

Kahvi kuului pitkän aikaa vain isoäitien ja tätien kahvikutsupöytiin. 1980-luvulla ei tullut kuulonkaan, että nuoret olisivat harrastaneet kahviloita. Nuoret kävivät baarissa, mutta esimerkiksi virvoitusjuomia nauttimassa. Hampurilaispaikat olivat suosittuja tapaamispaikkoja. Kahvilat olivat käyneet yhä harvinaisemmaksi katukuvassa. Helsingistä löytyi 1980-1990 -luvun alussa vain muutamia kahviloita. Näistä tunnetuimpia olivat perinteinen Kluuvikadun Fazer ja Primulan kulma Stockmannia vastapäätä, Ekbergin kahvilaa Bulevardilla unohtamatta. Nuoriso ei näissä paikoissa kuitenkaan asioinut, vaan lähinnä niissä näki suomenruotsalaisia mummoja.

1990-luvun puolivälissä avattiin Helsingin keskustaan ensimmäisiä uusia kahviloita. Vähitellen tuli yhä lisää eri tyyppisiä kahvibaareja, osa ulkomaalaistaustaisia. Valikoimat alkoivat tulla runsaammiksi. Uudet kahvilat eivät keskittyneet valikoimissaan kahvileipiin tai leivoksiin; siinä suhteessa Ekberg ja Fazer säilyttivät monopoliasemansa. Sen sijaan kahviloissa alkoi olla tarjolla erilaisia kahveja.

Pitkän aikaa Suomessa oli menty Juhlamokka-linjalla. Perinteinen suomalainen suodatinkahvi miellettiin huoltoasemajuomaksi, jonka saattoi pikaiseen hörpätä. Yhtäkkiä valikoimiin tuli aivan uusia kahvimerkkejä. Ensiksi yleistyivät Latte eli maitokahvi café au lait. Heti perään tulivat cappucinot ja espressot. Kahviloihin tuli myös baristoja, jotka osasivat tehdä kahveja aivan uudella tavalla. Erikoiskahvien rinnalle tuli pian myös muita erikoisjuomia, kuten uudenlaisia kaakaojuomia. Jäätelöä yhdisteltiin juomiin, samoin alkoholijuomia. Suomi oli saanut aivan uuden kaupunkikulttuurin ilmentymän. Nuoriso alkoi tavata yhä enemmän kahviloissa.

Euroopassa kahvilat ovat aina olleet suosittuja seurustelupaikkoja. Alun perin islamilaisista maista peräisin oleva kahvilakulttuuri on saattanut levitä Eurooppaan turkkilaisten valloittajien mukana. 1600-luvulle tultaessa kahviloita löytyi jo Euroopan suurista kaupungeista. Pian niistä tuli myös paikkoja, joissa käytiin merkittäviä keskusteluja. Tällainen on esimerkiksi Café Procope Pariisissa. Se on avattu jo vuonna 1686 ja siellä kävivät keskusteluja valistuksen ajan filosofeista ainakin Voltaire ja Rousseau.

Monessa maassa kahviloilla on säilynyt itämaisten esikuvien leima; esimerkiksi Hollannissa kahviloissa mietojen huumausaineiden käyttö on sallittua ja joistakin paikoista voi jopa ostaa kannabistuotteita. Alkoholia on tarjolla monen maan kahviloissa. Kahviloihin on kuulunut myös seurapelit. Netin myötä kahviloista alkoi löytyä myös ilmainen laajakaista eli wifi. Sen ansiosta kahviloista on tullut yhä useammalle myös paikkoja, mistä käsin voi tehdä etätyötä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *